Living my dream

Oi että, tämä vuosi on kyllä lähteny loistavasti käyntiin. On ollut varmasti yksi parhaista viikoista täällä ollessa.
Laitan nyt tähän postaukseen enimmäkseen kuvia. Nehän kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. ;)

Ensinnäkin vuoden ensimmäisenä päivänä käytiin perheen kanssa laskemassa pulkkamäessä. Kyllä, täällä on sittenkin lunta! Tosin, piti ensin ajaa toista tuntia johonkin suuntaan. Ihanan kotoisa olo tuli kun kylmä tuuli pisteli poskia ja oli lunta maassa. Tässä kuvia siltä reissulta.

Isommilla lapsilla alkoikin sitten seuraavana päivänä koulu ja vanhemmilla työt. Mukava oli päästä taas tuttuun päivärytmiin ja rutiineihin. Päivät kuluvat norimmaisen kanssa leikkiessä ja kaikenlaista puuhaillessa. Onhan meillä kyllä mukavaa yhdessä. Ihanaa kun voi vielä olla "isosiskona" nuinkin pikkuiselle.

Loppuviikosta pääsin taas nauttimaan sinfoniaorkesterista Seattlessa, kun hostisällä oli syntymäpäivä ja suunnattiin hänen ja yhden lapsen kanssa kuuntelemaan mm. Mozartin pianokonserttoa.

Tällä viikolla oon ollut tosi iloinen lasten musiikinopiskelusta. Havaittavissa on ollut innokkuutta ja kehitystä, mikä titenkin helpottaa minun työtäni opettajana. Vaikka tuntien pitäminen edelleenkin hieman stressaa ja aikataulutus ei aina pidä, niin kyllä siitä aina pystyy jollain tasolla onneksi nauttimaan.

Viikonloppuna pääsin viimeinkin seuraamaan kahden vanhimman lapsen painiotteluita. Kaksoset pärjäsivät hienosti ja ensi viikolla on vanhimmalla pojalla turnaus korkeammassa sarjassa.

Sunnuntaipäivä kruunasi koko viikon. Aamulla menin tavalliseen tapaani perheen kanssa kirkkoon. Tänä pyhänä jumalanpalvelus tuntui konkreettisesti puhuvan juuri minulle, ja taas sain muistutuksen ja varmuuden siitä että Isä on täälläkin ohjaamassa minne sitten menenkin.

Tuolla fiiliksellä oli enemmän kuin mukavaa lähteä ajelemaan Seattleen päin tapaamaan toista suomalaista au pairia. Odotin innolla että pääsen puhumaan vain suomea ja kulkemaan kaupungissa ja ihan vain viettämään aikaa tyttöjen kesken ja juttelemaan kaikesta. Ajoin Jennin luokse ja siitä jatkettiin bussilla keskustaan. Ensimmäisenä käytiin Pirkko-nimisessä marimekon liikkeessä ihan vain fiilistelemässä suomalaisuutta. Päivän aikana kierreltiin kaupoissa, syötiin Cheececake factoryssa mahat liian täyteen, mentiin junalla Space needlen juurelle Seattle centeriin ja otettiin tietenkin paljon kuvia.

Oli aivan mahtava päivä. Pitää uusia mahdollisimman pian! Kiitos vielä Jenni. :)

Marimekko.

Siinä on muutama purukumi seinässä..

Cheececake factory ja ahh tuo jälkiruoka!

Seattle center

 Ja kukat kukkii Tammikuussa

Tällainen laatta löytyi kivetyksestä. Ja tottahan se on.

Kyllä täytyy myöntää että elän varmasti tähän astisen elämäni parasta aikaa juuri tällä hetkellä. Vaikka te kaikki ihanat ja rakkaat olettekin siellä kaukana niin on tämä kuitenkin välillä niin mahtavaa ettei jouda liikoja ikävöimään Suomeen. Kiitos kun jaksatte muistaa rukouksissa!

(Jos joku ei ole vielä huomannut niin nuita kuvia klikkaamalla voi nähdä ne isompina ja tarkempina.)