Viime viikolla olin ensimmäistä kertaa mukana kirkon kuoron harjoituksissa joulukonserttia varten. Aika lailla kuunteluoppilaana meni kun vasta olin nuotit saanu enkä ollut ehtinyt pahemmin harjoitella. Tämän päivän aikana yritin vähän muokkailla nuotteja yksinkertaisimmiksi että saisi edes jotain valmista aikaiseksi ennen h-hetkeä. Eiköhän niistä jotain soitettavaa saa kasattua kokoon.
Perjantaina olin pitkästä aikaa koko illan lastenvahtina kun hostvanhemmat lähti yhdessä ulos. Ilta meni yllättävän mukavasti ja helposti, sekä ilman tappeluita, ja kaikki lapset oli ensimmäistä kertaa myös unessa kun vanhemmat tuli kotiin. Voin siis olla ylpeä itsestäni.
Lauantaipäivän vietin pääosin yksin kotona kun muu porukka oli lähtenyt aamulla aikaisin painimatseihin ja tulivat vasta iltapäivällä takaisin. Ihanan rauhallista oli pitkän aikaa mutta mitään järkevää en saanut aikaiseksi, vaikka tekemistä kyllä riittäisi. Mutta saahan sitä joskus olla vähän laiska.
Viikonloppuna kävin myös ensimmäistä kertaa kampaajalla täällä ollessani. Sain kuin sainkin ajan puhelimen välityksellä varattua ja löysin vielä paikanpäällekin ajoissa. Iso salonki oli osa kauneudenhoitoalan oppilaitosta, jossa siis oppilaat työskentelevät opettajien ohjeistuksella. Latvojen lyhentämiseen meni aikaa kaksi tuntia mutta maksoin siitä vain vajaa 10 euroa, joten oli se kuitenkin sen arvoista ja lopputuloskin tyydytti. Plus kahvi vielä kaupan päälle. Ennen en ole kyllä joutunut välillä nousemaan penkistä ja seisomaan hiuksia leikatessa, mutta nyt tuli sekin koettua, hieman huvitti. Näin täällä vissiin toimitaan pitkätukkaisten kanssa.
Sunnuntaina avustin pyhäkoulun aikana lasten joulunäytelmän kanssa ja päivällä pikaisen, mutta virkistävän juoksulenkin jälkeen lähdin au pair tapaamiseen meidän paikallisen koordinaattorin kotiin. Vietettiin iltaa thanksgiving päivällisen ääressä ja jokainen oli valmistanut perinteistä ruokaa omasta kotimaastaan. Minun leipomat korvapuustit eli "cinammon rolls" meni tosi hyvin kaupaksi, mikä oli tietenkin kiva juttu. Saatiin myös illan päätteksi yllätyksenä lahjaksi hostvanhempien kirjoittamat kehystetyt Kiitos-kirjeet, thanksgivinin hengessä. Ihana oli lukea aivan paperilta positiivisia asioita. Täällä ollessa kun tulee monesti mietittyä että mitähän voisi tehdä toisin tai paremmin ja onkohan perhe oikeasti tyytyväinen siihen mitä teen. Kirjeen luettua tuli kyllä tosi helpottunu ja kiitollinen olo ja nyt voin hyvillä mielin ajatella että olen täyttänyt paikkani perheessä ja että minun työtä ja läsnäoloa todella arvostetaan. Nyt kirje on tauluna minun huoneen seinällä ja sitä lukiessa voi aina välillä muistuttaa itseä siitä, kuinka paljon minun täällä olo perheelle merkitsee, vaikka siltä ei aina tuntuisikaan. Meidän tehtäväksi annettiin kirjoittaa samankaltainen kirje hostperheelle ja toki sellaisen kirjoitan!
Kolumbia, Brazilia, Mexico, Saksa, Ranska ja Suomi. Sekä tietysti kalkkuna.
Tällä viikolla työskentelen vain kolmena päivänä ja torstaista sunnuntaihin on thanksgiving-lomaa. Nimenomaan torstaina juhlitaan thanksgiviniä ja isovanhemmatkin tulee luultavasti kyläilemään. Mitään suurempia suunnitelmia lomalle ei ainakaan vielä ole. Varmaan perheen kanssa vain kotona ja thanksgiving tunnelmissa. Siitä sitten enemmän seuraavassa postauksessa. Voikaahan hyvin ja nauttikaa siitä vähäisestäkin lumesta mitä olette saanu. Täällä on vasta puista alkanut loputkin lehdet putoilemaan. Ollaan saatu nauttia kauniista, viileistä ja aurinkoisista syyspäivistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti