torstai 15. syyskuuta 2011

I passed the test!

Hei ystäväiset! Pieni tovi on vierähtänyt edellisestä postauksesta mutta tässäpä taas jotain uutta.
Uusin ja suurin uutinen on että tänään läpäisin ensimmäisellä kerralla ajokokeen. Jeij! Koe oli Tacomassa (n. 20 min. päässä), koska Federal Wayssa oli aikoja vasta kuun lopulle. Outo paikka toi suoritukseen oman lisäjännityksensä mutta onneksi kaikki meni hyvin. Ajo kesti ehkä 10 minuuttia, jonka aikana piti kääntyä muutaman kerran oikealle, parkkeerata ylämäkeen, peruuttaa kulman taakse ja kuvitella että takaa tulee ambulanssi ja parkkeerata tien laitaan. Sain ajaa hostisän äidin mersulla, mikä on pienempi ja huomattavasti helpompi ajettava kuin perheen mini van. Täällähän ei muuten käytetä edes jarrupolkimia  pelkääjän paikalla ajo-opetuksessa ja koe ajetaan aina omalla autolla. Oon myös saanu semmosen käsityksen että täällä ei ole myöskään samanlaista autokoulua kuin Suomessa vaan vanhemmat opettaa lapsensa ajamaan.
En saanut kokeesta minkäänlaista palautetta, muutakuin että läpi meni. Yllätyin että ei tehty edes kaistan vaihtoja tai taskuparkkeerauksia ja vain kerran olin liikennevaloissa. Melkein pelottavan helposti näyttää täällä saavan ajokortin.
Muun muassa tuon kokeen takia olen ollut tämän viikon vähän allapäin ja stressaantunut mutta nyt voi vihdoinkin huokaista ja ottaa vähän rennommin.

Eilen vietin jälleen illan kaikkien neljän lapsen kanssa. Ei mennyt ihan putkeen. Kärsivällisyyttä koeteltiin vaihteeksi ihan äärimmilleen asti. Mutta paljon tuli taas sellaisia tilanteita joissa huomasi että pitää kehittää itseä. Tämä on kyllä ihan mahtava koulu kasvaa ihmisenä. Vaikka välillä tuntuu ihan epätoivoselta, niin kaikista virheistä oppii ja tulee vahvemmaksi. Hostäidin kanssa käytiin myöhemmin vähän illan kulkua läpi ja ens kerralla osaan toimia joissain tilanteissa toisin ja paremmin.

Viime viikonloppuna tavattiin yhden kolumbialaisen au pairin kanssa ja vietettiin pari tuntia ostoskeskuksessa. Sunnuntaina meillä oli iso au pair tapaaminen Seattlessa. Meidät jaettiin neljän hengen ryhmiin ja meillä oli 2 tuntia aikaa suorittaa erilaisia tehtäviä keskustassa. Piti mm. ottaa kuvia erilaisista paikoista, pyytää joltain poliisilta nimikirjoitus, lautasliina mc donaldsista, postikortti hotellista ja parikymmentä muuta mukavaa juttua. Kivasti tutustuttiin muitten tyttöjen kanssa paremmin toisiimme ja Seattlekaan ei tunnu enää niin oudolta paikalta. Eka kertaa menin myös bussilla kaupungista kotiin, aika hurjaa!
Päivää varjosti pieni välikohtaus erään nuoren miehen kanssa joka otti liian läheistä kontaktia yhteen meidän ryhmän tytöistä. Huomattiin myös että kaksi miestä seurasi meitä jonkin aikaa. Ei tosiaan ole mikään turvallisin paikka naispuolisille kuljeskella yksinään.

Ensi viikolla alkaa nuorimmaisen Pre-school. Kävin alkuviikosta tutustumassa paikkoihin ja saamassa vähän ohjeistusta tulevaa varten. Koulu ja opettaja tuntuu kivolta. Eiköhän meillä tule olemaan siellä ihan hauskaa toisten lasten ja vanhempien kanssa.
Melkein meinasin unohtaa yhden viikon kohokohdista! Lauantaina käytiin vuokraamassa mulle "oma" viulu. Tosi kivaa että pystyy täälläkin pitämään taitoa yllä ja soittelemaan ihan vain omaksi iloksi ilman soittotuntien tuomia paineita. Sunnuntaiksi pitäisi kyllä keksiä ja harjoitella jotain soitettavaa kirkkoon. Noh, onhan tässä vielä aikaa..

Tähän lopuksi vielä kuvia Sunnuntain Scavenger huntista Seattlessa.


Uusia ystäviä. Au pairit Aline Bortugalista ja Mandy Saksasta. Asutaan melko lähellä toisia ja ollaan samoissa au pair tapaamisissa joka kuukausi.

 Vasemmalla Marcela Kolumbiasta




Katusoittajia. Harmi ettette voi kuulla tuota pianistia. Se oli ihan tosi taitava!

Amerikassa kaikki on suurta..

 Välillä pysähdyttiin kysymään neuvoa paikallisilta.
 Amerikkalaiset on muuten ihania ihmisiä! Avoimia ja ystävällisiä, suurin osa ainakin.
Jotain suomalaistakin!
Se on yks niistä kuuluisista kalanheittelijöistä, you know!

Metrolla Seattle centeriin ja takaisin.


Space needle



Ja vielä ihan lopuksi yksi Raamatunkohta joka on tullut tärkeäksi täällä ollessa ja mikä kaikkien on hyvä muistaa. :)

"Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin
tai muuttaisin merten taa,
sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi."
Ps. 139: 9-10

Btw, tänään tulee tasan kuukausi täyteen Atlantin toisella puolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti